Metsän luontainen kehityskaari

Metsän luontainen rakenne, dynamiikka ja monimuotoisuus

Häiriöt ovat luonnollinen osa metsien kiertoa, eivät 'yllättäviä katastrofeja'.
Osa lajistosta kuitenkin sopeutunut pitkäkestoiseen, vakaaseen sukkessioon
Luonnontilaisen metsän rakenne ja dynamiikka eivät yksinkertaisesti kuvattavissa, vaan kyse on metsän olennaisten piirteiden ja niiden vaihtelevuuden määrittelystä
Metsä rakentuu lukuisista hierarkiatasoista (esim. vuoden neulanen, sadan vuoden puu, tuhansien vuosien metsäalue), joka tekee siitä joustavarakenteisen
Rakenteen heterogeenisyys on välttämätöntä lajirunsaudelle ja sitä säätelevät alueelliset (pienilmasto, maannos, pinnanmuodot, metsäalueen historia, myrskyt --> painottaa staattisuutta ja on epärealistinen) ja paikalliset (siementen leviäminen, puiden vuorovaikutussuhteet) tekijät.
Luonnontilaisessa metsässä lahopuuta n. 20-120 m3/ha


Sukkessiot

Puustosukkessio sopii vain tasaikäisten metsien kehityksen kuvaamiseen. Määrä, laatu ja tulokset vaihtelevat mm. lajistosta riippuen. Häiriöt tappavat usein vain osan puista --> eri-ikäisrakenteinen metsä.
Lahopuusukkessio alkaa puustosukkession häiriön jälkeen. Metsän häiriödynamiikka määrää lahopuudynamiikan. Suuri häiriö --> paljon lahopuuta --> lahopuu vähenee --> itseharvenemisvaihe --> lahopuu lisääntyy

Metsikön kehitysvaiheet

Häiriö ja sen muovaamat rakenteet, jotka luovat pohjan tulevalle taimiainekselle ja metsälle.
Uudistumisvaihe, johon vesovat puulajit saavat kilpailuedun.
Latvuston sulkeutumisvaihe 30-50 v., jolloin muodostuu metsille tyypillinen pienilmasto. Varhaissukkession lajien väistyminen.
Nopean kasvun ja kilpailun vaihe, jossa valoa vaativat alkusukkession lajit lopullisesti häviävät. Runsaasti uudistuvat myös itseharvenevat reippaasti.
Varttuneen metsän vaiheessa häiriön jälkeen syntyneet puut tavoittelevat maksimimittaansa. Suurten lehtipuiden elinvoima heikkenee.
Vertikaalinen eriytyminen tarkoittaa monikerroksisen latvuskerroksen syntymistä. Puita kuolee luontaisesti. Aukkoprosesseja.
Horisontaalinen eriytyminen tarkoittaa metsäalueen muuttumista monimuotoiseksi mosaiikiksi. Lahopuun tasainen saatavuus.
150-500 vuoden jälkeen alkuperäinen pioneeripuuluokka kuolee.

Puu vaikuttaa

Lajimäärä
Fysikaaliset rakenteet
Ympäristön muokaaja; auringonvalo, veden tasainen saatavuus, ravinteiden jakautuminen
Kuolema on tärkeä monille lahottajasienille ja koppiksille
Vaikutus häiriöihin

Lahopuun merkitys ekosysteemissä

lahopuusta riippuvaiset lajit
orgaanisen aineen ja ravinteiden varasto ja hiilinielu
humuksen muodostaja
vedenpidätyskyvyn lisääjä
happamuuden vähentäjä
sienijuurten kasvualusta
taimettumisalusta
typensitojabakteerien kasvualusta